Susivaara jo etelässäkin!

Tiistai 13.12.2011 klo 06.00 (päivitetty klo 07.43)

Suomen susikanta laajentuu luonnostaan, kun pennut lähtevät uusille reviireille. Esimerkiksi Länsi-Suomeen on muodostumassa uusi keskittymä.

 

Susia ei pyöri enää pelkästään pohjoisella itärajalla, vahvistaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Samuli Heikkinen.
Syksyn aikana esimerkiksi moni metsästyskoira on joutunut suden hampaisiin, viime lauantaina Huittisissa. Alueella liikkuu seitsemän suden lauma.
- Se koostuu alfayksilöistä, edellisvuoden pennusta ja vajaan vuoden ikäisistä pennuista, Heikkinen kertoo.
Hän sanoo, että tämän vuoden susimäärä ei vielä ole tarkentunut. Eläimiä päästään laskemaan jälkien perusteella vasta, kun lumi tulee, yleensä tammikuussa. Heikkisellä on kuitenkin tuntuma, että kanta on selvästi kasvanut viime vuoden 135-150 yksilöstä.
Aikaisemmin susia on ollut eniten Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa, mutta nyt niitä on siirtynyt esimerkiksi Turun seudulle.
Syy kannan kasvuun ja leviämiseen on lajin normaali kehitys. Pentuja syntyy, ja susi pyrkii uusille seuduille. Maalis-huhtikuussa lauman nuorimmat lähtevät hakemaan omaa elinaluettaan ja kumppaniaan.
- Susi on voimakas liikkuja, ei Suomen asuttaminen ole sille mikään ongelma. Meillä on mitattu niiden siirtyneen 2 000 kilometrin matkoja.

Koira uhkaa

Koiransa menettäneet metsästäjät ovat kritisoineet RKTL:n arvioivan susien määrän alakanttiin. Tätä Heikkinen ei ymmärrä, sillä susien laskennan suorittavat RKTL:n lisäksi paikalliset riistanhoitopiirit. Piirit tekevät ilmoituksen, joka otetaan sellaisenaan mukaan laskentaan.
- Riistanhoitopiirin ilmoittama tieto on juuri se, joka metsästäjiltä tulee. Me ilmoitamme sen määrän, jonka he meille ilmoittavat. Tämä on pieni ihmettelynaihe, Heikkinen sanoo.
Sudet lasketaan laumoittain. Lisäksi metsissä liikkuu yksinäisiä susia, joita laskenta ei tavoita. Tämän RKTL huomioi lisäämällä viralliseen määrään vielä 15 prosenttia, joka sekin on yläkanttiin.
- Pelkkä toteaminen, että susia on paljon, ei riitä. Se pitäisi osoittaa. Aika monesti se kaatuu siihen, että lähdetään kysymään, missä niitä on, eikä niitä oikeastaan löydykään, Heikkinen sanoo.
Koirahyökkäyksiin voi olla montakin syytä. Ravinnon lisäksi susi voi pitää koiraa uhkana.
- Susi on reviirieläin ja puolustaa omaa aluettaan. Koira on läheinen sukulainen ja susi voi kokea, että nyt joku toinen koiraeläin tulee sen alueelle, joten se tapetaan.
Heikkinen muistuttaa, etteivät kaikki susilaumat ole mieltyneet koiriin.

KAISU PURANEN
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen

 

Linkki ILTALEHDEN -artikkeliin