Ylä-Satakunta - lehti 24.3.2009

– Pari vuotta sitten aloimme Tommin kanssa suunnitella tätä vaihtoa. Nyt aika oli kypsä, Saastamoinen toteaa.

33-vuotias Ojala on toiminut aktiivisesti metsästyksen ja riistanhoidon parissa jo pari vuosikymmentä. Hän suoritti metsästyskortin 12-vuotiaana ja on ollut Kihniönkylän Erä-Veikkojen toiminnassa mukana siitä lähtien.

Pari vuotta sitten hän suoritti

10 kuukautta kestävän riistamestarin erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen.

– Oli helppo ryhtyä toiminnanohjaajaksi, kun Matti on edelleen mukana ja tukena, Ojala sanoo.

Saastamoinen toimii edelleen riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa. Yhdistykseen kuuluu noin 500 maksavaa jäsentä, ja yhteensä toiminnan piirissä on metsästysseurojen kautta noin 700 henkilöä. Kihniön riistanhoitoalue on kooltaan 35 000 hehtaaria.

Uusia eläinlajeja tuli Kihniöönkin
Tommi Ojala tuntee metsästysalaa varsin laajalti, koska on itse metsästänyt monenlaista pienriistasta hirveen, kauriiseen ja peuraan.

– Merellä olen käynyt hylkeenpyynnissä, Itä-Suomessa karhujahdissa, ja pääsiäisenä lähden Ilomantsiin majavanpyyntiin, Tommi Ojala kertoo.

Tällä hetkellä hän keskittyy pienpetoihin, kuten kettuun, supiin ja minkkiin. Näiden pyydystämisessä apuna on luolakoira, parsonrussellinterrieri Saimi. Ojalalla on myös suomenajokoira.

Pelkkä metsästys ei kuitenkaan ole nykyisen riistanhoidon tavoite.

– 30 vuotta sitten painopiste oli metsästyksessä. Nykyään tärkeää on vastuullisuus pysyvän eläinkannan säilyttämisessä, Matti Saastamoinen sanoo.

Muutoksia on vuosien varrella tullut myös eläinlajeihin. Saastamoisen mukaan minkkiä ja supikoiraa ei muutama vuosikymmen sitten esiintynyt lainkaan. Suurpedotkin ovat lisääntyneet. Karhua on aina ollut jonkin verran, mutta susien määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana runsaasti.

Metsäkauris on myös uutuus alueella, ja sen menestymistä auttaa talviruokinta. Myös valkohäntäpeurojen elinalue on laajentunut viime vuosina.

– Lisäksi ilves on lisääntymässä, ja se vaikuttaa ainakin jäniskantoihin. Ilves pystyy kaatamaan myös kauriin tai peuran, Saastamoinen listaa.

Pedot napsivat siis suuhunsa yhä enemmän metsästäjienkin tavoittelemia saaliseläimiä.

– Tämä täytyy ottaa huomioon esimerkiksi hirvilupien määrässä, Tommi Ojala sanoo.

Petoeläinten nälkä siis rajoittaa ehkä saalismääriä, mutta riistamiehet eivät sitä kovasti pahoittele.