Norppa (Phoca hispida) on arktisten vesien asukas, jota tavataan kaikkialla pohjoisnapaa ympäröivillä vesillä ja railopaikoissa pohjoisnavan läheisyydessäkin. Itämeren norppakanta on eristäytynyt Jäämeren kannasta. Tänne norppa levisi jääkauden jälkeen noin 11 000 vuotta sitten ja jäi myöhemmin eristyksiin. Itämeren kannasta eristäytyi vielä 9 000 vuotta sitten laatokannorppa sekä 8 000 vuotta sitten saimaannorppa. Harmaahylkeestä norpan erottaa parhaiten pienemmän koon sekä pyöreän pään ansiosta. Myös värityksessä on eroja siinä määrin, että norpan yleisväritys on harmaahyljettä tummempi ja sen värilaikut ovat vaaleita, kun taas harmaahylkeellä ne ovat kellertäviä.

Kaikkia kolmea Itämerenseudun norppakantaa pidetään omina rotuinaan, jotka eroavat toisistaan jonkin verran. Koko maailman norppakannaksi arvioidaan 5 miljoonaa yksilöä ja Itämerellä arvioidaan vuosisadan vaihteessa olleen 100 000 norppaa. Sen jälkeen kanta väheni romahdusmaisesti aina 1980 luvulle asti, mutta ei liene enää viime vuosina pienentynyt.

Talvella norppa voi elää kokonaan jäässä olevalla alueella. Se voi nakertaa rintaeviensä kynsillä pieniä kartionmuotoisia hengitysaukkoja jopa metrin paksuiseen jäähän. Aukon yläpuolelle lumen sisään norppa kovertaa pesäluolan. Luola voi olla pari metriä pitkä ja metrin leveä. Norpilla on tavallisesti useita hengitysaukkoja toistensa läheisyydessä.

Lisääntyminen

Parittelu tapahtuu maalis–toukokuussa muutamia viikkoja poikasen syntymän jälkeen. Viivästyneen sikiönkehityksen vuoksi varsinainen tiineys alkaa noin 3,5 kuukauden kuluttua. Poikanen syntyy helmi-huhtikuussa yleensä jään päällä olevassa lumiluolassa. Imetys kestää 1–1,5 kuukautta. Jos se saa jatkua keskeytyksettä poikanen saa parhaan mahdollisen avun kasvulleen. Mikäli kuitenkin jääolosuhteet ovat epävakaita, voi imettäminen olla epäsäännöllistä ja jäädä vajaaksi ja poikasista voi kehittyä kääpiömuotoja. Viiden vuoden ikäisenä norppa on saavuttanut 90% painostaan ja kymmenen ikävuoden jälkeen kasvu pysähtyy. Pohjanlahdella 6% uroksista ja 8% naaraista elää yli 20-vuotiaiksi ja korkein tunnettu ikä on 40 vuotta.

Ravinto ja uhat

Kalojen ohella kilkki on Itämeressä norppien tärkeä ravinnonlähde. Itämeren alueella norpilla ei ole luontaisia vihollisia. Pohjoisempana jääkarhu ja naali ovat merkittäviä saalistajia. Norppa onkin jääkarhun pääravintoa suuren osan vuotta. Ihminen on metsästänyt norppia kaikkialla sen levinneisyysalueella. Suomessa norpan pyynti loppui vuonna 1988 sen rauhoitukseen ja norppa onkin kokonaan rauhoitettu Itämeren alueella.

Jouni Hiltunen