Kysely
Oletko ilmoittanut petoeläin tai petoeläinjälki havaintosi petoeläinyhdyshenkilölle?
 
Kirjautuneena
Ei mitään
Sivustolla on 121 vierasta 
Jäsenet : 71
Sisältö : 130
Linkkejä : 27
Artikkeleiden osumat : 503737

Susi

Riistatietoutta - Suurpedot

susi.jpg

Susi (Canis lupus) on eräs laajimmalle levinneitä nisäkkäitä maailmassa. Ulkonäöltään se muistuttaa rotevaa saksanpaimenkoiraa, joskin kookkaat yksilöt ovat silminnähden suurempia. Turkki on yleisimmin väriltään likaisen harmaa, mutta väristä esiintyy hyvin monenlaisia muunnoksia täysin mustasta hyvin vaaleaan, jopa valkoiseen. Suomessa elävien susien turkissa on usein havaittavissa kellertävään vivahtavaa väriä. Aikuisen suden pituus häntä mukaan lukien on noin 150–200 cm, säkäkorkeus 50–90 cm ja paino 30–50 kg. Suurimmat Suomessa kaadetut sudet ovat painaneet yli 60 kg.

Susi on levinnyt lähes koko Suomeen, joskin kanta on runsain itärajan tuntumassa. Suomessa susia on RKTL:n 2005 tekemän kanta-arvion mukaan 205–215 yksilöä.

Elinympäristö ja elintavat

Susi on sopeutunut elämään hyvin erilaisissa ympäristöissä; arolla, tundralla, metsissä ja jopa kaupunkien lähistöillä, jossa ne hyödyntävät ravinnokseen kaatopaikkoja ja ihmisen toiminnasta syntyvää jätettä.

Susi liikkuu kaikkina vuorokauden aikoina, pääasiassa kuitenkin hämärissä ja yöllä.
Se elää pareittain tai ”perhekunnittain” laumoissa, joissa meillä on yleisimmin muutamia yksilöitä. Todellisessa suurperheessä voi olla jopa 20 yksilöä. Susien saalistusreviiri on laaja ja kulkiessaan samaa jälkijotosta näyttää niiden jälkijono usein vain yhden suden jättämältä. Metsästäessään sudet käyttävät myös laumataktiikkaa, joskin yksinäinenkin susi pystyy kaatamaan varsin suuria saaliseläimiä, kuten meikäläisiä hirviä.

Ravinto

Susi on puhtaasti lihansyöjä, jonka ruokalistaan kuuluvat mm.hirvieläimet, pienet riistanisäkkäät, linnut ja kotieläimet, erityisesti koirat ja lampaat.

Lisääntyminen

Susi on yksiavioinen ja kiima-aika ajoittuu helmi–huhtikuulle. Pennut syntyvät touko–kesäkuussa pesään, joka on joko naaraan kaivama luola, valmis maakolo tai muu suojainen paikka, jota se käyttää pesänään. Pentuja syntyy 1–13 kpl, keskimäärin kuitenkin 3–6 kpl. Molemmat vanhemmat hoitavat poikasia ja ne pysyvät emojensa seurassa vähintään seuraavaan talveen asti.

Jouni Hiltunen

Viimeksi päivitetty (22.08.2008 13:11)