Metsäjänistä (Lepus timidus) esiintyy koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta. Kesällä turkki on ruskehtavan harmaa, talvella mustia korvankärkiä lukuunottamatta täysin valkoinen. Metsäjänis painaa normaalisti 2,5–3,5 kg. Suurempiakin yksilöitä tavataan silloin tällöin. Kannat ovat ajoittain erittäin runsaat, normaalivuosinakin talvikanta on yli 500 000 yksilöä. Luonteenomaista on, että kun määrä kasvaa liian suureksi, kantaa kohtaa joku sairaus. Seurauksena on jänismäärien jyrkkä lasku. Onneksi nousu- ja laskukaudet eivät ole samanaikaisesti koko maata käsittäviä, vaan kun esim. laajalla alueella maan eteläosissa jäniskannat ovat aallonpohjassa, ne voivat olla samanaikaisesti maan pohjoisosissa hyvät.

Suomen metsästäjät käyttävät vuosittain eniten metsästyspäiviä metsäjänisten pyyntiin. Saaliina metsäjänis on myös riistalajeista ylivoimaisesti lukuisin. Syynä on se, että jäniksenmetsästyskausi on puolen vuoden pituinen ja metsäjänistä tavataan koko Manner-Suomessa. Metsäjänis on lisäksi nopea lisääntyjä, kannat kestävät suurenkin verotuksen eivätkä edes laajat tautiepidemiat kykene romahduttamaan määriä kovinkaan pitkiksi ajoiksi.

Jäniksenmetsästyksen suosiota lisää vielä ajokoiralla tapahtuvan metsästyksen kiinnostavuus. Ajavat koirat muodostavatkin suosituimman metsästyskoiraroturyhmämme. Rotuna rekisteröintitilastojen kärjessä on jo pitkään ollut suomenajokoira, kymmenen kärjessä listalta pysyvän sijansa on valloittanut myös beagle.

Juha K. Kairikko